Minttu Quintana

Olen Turun Hirvensalossa asuva yhden vanhemman perheen äiti. Koulutukseltani olen sosionomi ja viittomakielentulkki. Toimin varhaiskasvatuksen opettajan ja sosionomin tehtävissä ja minulla on erityisosaamista lastensuojelusta, trauma- ja väkivaltatyöstä, kuurosokeudesta sekä puhetta tukevista ja korvaavista kommunikaatiomenetelmistä. Toimin Varsinais-Suomen piirihallituksen jäsenenä, Turun Kristillisdemokraattien johtokunnan jäsenenä sekä Varsinais-Suomen KD-Naisten johtokunnan jäsenenä. Sydäntäni lähellä ovat ennaltaehkäisevät lastensuojelupalvelut, järjestöyhteistyö ja hyvinvointia edistävät palvelut. Haluan tuoda näkyväksi pienituloisten ja syrjäytymisvaarassa olevien arjen, jotta päätöksenteko ja palvelujen kehittäminen vastaisivat meidän, lapsiperheiden ja työssäkäyvien, todellisia tarpeita. Tarjoan palveluosaamistani, sosiaali- ja terveysalan lainsäädännön sekä ihmisten hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden tuntemustani kuntalaisten hyväksi. Jotta pieninkin ääni kuuluisi. Harra...

Näissä vaaleissa haluan painottaa ennaltaehkäisevän tuen ja palveluiden tärkeyttä. Avuntarpeita tulee paitsi kartoittaa myös palveluja tarjota entistä herkemmin ja aktiivisemmin. Tässä varhaiskasvatus, oppilaitokset, neuvolat ja sosiaali- ja terveydenhuollon muut palvelut ovat avainasemassa. Lapsiperheiden tukipalveluja tulee kehittää vastaamaan todellisia tarpeita ja niiden vaikuttavuutta on arvioitava kriittisesti ja toimenpiteisiin on ryhdyttävä rohkeasti. Avunpiiriin pääsyä on nopeutettava ja helpotettava, jotta asiakkaiden tilanteisiin voidaan reagoida nykyistä paremmin. Ihmisiä tulee hoitaa kokonaisuutena ja verkostoyhteistyötä tulee lisätä. Oikea-aikaisuus ja riittävä intensiteetti palveluita ja hoitoja tarjotessa lisää asiakkaiden ja potilaiden hyvinvointia, lyhentää hoitojaksoja ja ennaltaehkäisee raskaampien palveluiden tarvetta, mikä on kunnalle ja hyvinvointialueelle myös kustannustehokasta. Haluan tuoda näkyväksi pienituloisten ja syrjäytymisvaarassa olevien arjen, j...

  Teksti on julkaistu 2024 osana opinnäytetyötäni.  Koko tekstin löydät osoitteesta:  https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024102826928 Varhaiskasvatuksella on velvollisuus tehdä kasvatusyhteistyötä lapsen vanhempien tai muun huoltajan kanssa. Kasvatusyhteistyötä on lapsen kasvun, kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen. Varhaiskasvatus on velvollinen tukemaan vanhempaa tämän kasvatustyössä. (Varhaiskasvatuslaki 2018/540, 7.) Varhaiskasvatuksen henkilöstö on velvollinen ottamaan puheeksi vanhempien kanssa, mikäli huomaavat perheessä ilmeisen sosiaalihuollon tarpeen (Sosiaalihuoltolaki 2014/1301, 35). Varhaiskasvatuksen henkilöstöllä on myös velvollisuus tehdä lapsesta välittömästi lastensuojeluilmoitus salassapitosäännösten estämättä, mikäli heille selviää lapsen olosuhteiden olevan kehitystä vaarantavia tai lapsen hoidosta ja huolenpidosta herää lastensuojelullinen huoli. Mikäli varhaiskasvatuksen työntekijä epäilee lapseen kohdistuneen tai kohdistuvan väkival...

  Tiivistelmä Theseus-tietokannassa 2024 julkaistusta opinnäytetyöstäni. Linkki valmiiseen opinnäytetyöhön:  http://www.theseus.fi/handle/10024/868039 Tiivistelmä Lasten kokema väkivalta on pitkästä aikaa jälleen nousussa. Lapset kohtaavat väkivaltaa kotonaan huomattavasti enemmän kuin vielä vuosi sitten. Kaiken kaikkiaan lähisuhdeväkivaltaa kohdistui vuonna 2023 alaikäisiin yli 12 % enemmän edellisvuoteen verrattuna. (Tilastokeskus 2024b.) Vuonna 2023 varhaiskasvatusikäiset kokivat oman vanhempansa, muun perheenjäsenen tai sukulaisen taholta väkivaltaa jopa yli 20 % enemmän kuin vuonna 2022. (Tilastokeskus 2024a; Liite 1). Väkivaltaa kokeneiden lasten oikea-aikainen avunsaanti väkivaltaepäilyksen herättyä on todellinen haaste. Alueelliset erot palvelutarjonnassa luovat myös suuria eroja lasten saamien tukitoimien välille. (Laajasalo 2020, 5.) Lapseen kohdistuvan väkivallan ilmettyä palvelupolut, eli palvelut, joita lapselle ja hänen perheelleen tarjotaan lapsen tilannetta arv...

  Teksti on julkaistu Turun Sanomien mielipide-palstalla 5.5.2024.   Erja on pienen lapsen äiti. Erja on naimisissa lapsen isän kanssa. Lapsen isä on väkivaltainen Erjaa kohtaan ja Erja epäilee isän olevan väkivaltainen myös lasta kohtaan, sillä Erja on nähnyt isän läimäisevän lasta muutaman kerran ja käsittelevän lasta kovakouraisesti suuttuessaan. Iltaisin lapsi juoksee Erjan luokse pelosta itkien oltuaan isän kanssa kahden iltarutiineilla.   Suomessa perheessä tapahtuva väkivalta on rikos, oli väkivalta sitten henkistä tai fyysistä. Lähisuhdeväkivallan tekijä on aina uhrin läheinen, esimerkiksi puoliso, entinen puoliso, lapsi, sisarus, ystävä tai vanhempi. Vuoden 2017 tammi-kesäkuussa viranomaisten tietoon tuli 3 844 lähisuhdeväkivaltatapausta, vuonna 2020 vastaava luku oli 4 451, joista vanhempien lapsiin kohdistamia tapauksia oli 856 (Tilastokeskus). Vuoden 2020 maaliskuussa koulut siirtyivät etäopetukseen. Valtaosa tapauksista tuli ilmi ennen etäopetukseen...

  Teksti julkaistu 7.10.2024 Turun Ammattikorkeakoulun Talk by Student artikkelina.   Varhaiskasvatuksella on mahdollisuus tarjota lapsen ja perheen hyvinvointia tukevia ja vahvistavia matalan kynnyksen ennaltaehkäiseviä palveluja. Harva tulee ajatelleeksi, että väkivaltaa kokeneen lapsen toipumisen tukena voisi toimia tuttu kasvattaja päiväkodista: varhaiskasvatuksen sosionomi. Pienten lasten kokema väkivalta on ollut viime vuosina enenevässä määrin keskustelussa. Tänä vuonna julkaistujen tilastojen mukaan viranomaisten tietoon tulleista väkivalta tapauksista yli neljänneksessä väkivallan uhri oli alaikäinen. Lapsiuhrien määrä on tämän vuoden tilastoissa yli 12 % suurempi kuin viime vuonna. (Tilastokeskus 2024a.) Varhaiskasvatuksen työntekijöiden merkittävästä roolista väkivallan tunnistamisessa on puhuttu viime vuosina paljon (Turun Ensi- ja turvakoti ry 2023). Varhaiskasvatuksessa piilee potentiaalia paitsi väkivallan tunnistamiseen myös väkivaltaa kokeneen lapsen tukemisee...

  Teksti on julkaistu Turun Sanomien mielipide-palstalla 2.2.2024. Varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuus toimia varhaiskasvatuksen opettajana muuttui vuonna 2018 voimaan tulleen varhaiskasvatuslain myötä. Kesän 2023 jälkeen valmistuvat varhaiskasvatuksen sosionomit eivät voi enää toimia opettajina varhaiskasvatuksessa, mikä on aiheuttanut alalla jonkinasteisin jopa kriisiytymisen. Muutoksen jälkeen varhaiskasvatuksen sosionomi näyttäytyy monelle pelkkänä lisäkätenä varhaiskasvatuksen työvoimapulan runtelemissa päiväkodeissa. Moni haaveilee yhä lain palauttamisesta muutosta edeltävään tilaan sosionomin kelpoisuuksien osalta. Tällä hetkellä sosionomin rooli varhaiskasvatuksessa on valitettavan vaihteleva. Pahimmillaan sosionomit työskentelevät lastenohjaajina, vaikka kyseessä on korkeakoulututkinto. Lakimuutos on vaikuttanut laskevasti myös koulutuksen kiinnostavuuteen. Monet sosionomitkaan eivät näy tunnistavan omaa erityisosaamistaan ja sen tuomia mahdollisuuksia entistä laadukk...